Hänen kaltaisiansa meistä kaikki varmaan etsivät. Niitä turvasatamia, niitä yöllisiä reppuretkikuntia, niitä jotka hyvällä tavalla tuo mieleen Nuuskamuikkusen.
Hänen kaltaisensa ovat tarinoiden henkilöitä, jotka seilaavat hurjiin seikkailuihin ja joiden seurassa tuntee elonsa ja olonsa erityisen etuoikeutetuksi. Hänen seurassaan sitä hävetään omaa keskinkertaisuuttaan, vaikka se ei ole millään tasolla tarpeellista, koska Hän ei välitä.
Hän on niitä, joihin ei pidä yhteyttä ehkä kertaansa kuussa useammin, ja jonka kanssa nähdään kerran viiteen vuoteen, mutta silti sitä muistaa miksi siinä toisessa elämässä on hukuttu pimeneviin kesäöihin ja entistä suuremmaksi kasvaviin tunteisiin ja unelmiin.
Hän on parempi tietämättään, ja minä olen hämmentynyt.
Hänen kaltaisiaan pitäisi varoa, koska meille pienille ihmisille usein käy niin, että uimme vähän liian kauas rannasta. Tällä kertaa, tässä elämässä aijon pysyä visusti laiturilla.
Sinä tiedät kuka Hän on. Tämä ei ole jäätävä ylistysvirsi vuodelta 2014, tämä on hämmentyneen hipin ajatus jostakin keskellä yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti