keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Olla olematta








Olen pahoillani, harmaita kuvia kesästä. 
Tottahan se on, ettei aina ole pinkkejä tulppaaneja ja punaisia puita. Joskus kesä on töitä, Tuntuu pahalta kuulla muiden hienoista kesämenemisistä, aurinkoa ja valvottuja öitä. 
On meitä joilla on töitä. Tiedostan koko ajan, että herätyskello soi alle kahdeksan tunnin päästä, sitten mennään taas viikkaamaan vaatteita.
.
Elämäni on tyhjää. väritön kangas vailla maalia. Voin ihan rehellisesti sanoa etten keksi mitään realistista mahdollisuutta täyttää tätä tyhjää kangasta toinen toistaan kirkkaammilla väreillä.
Usko siihen, että vielä päästään huipulle on hataraa.
Voiko olla tekemättä mitään, olla koko päivän vain sängyssä makaamassa? Koko loppu vuoden, ehkä. Voiko liittyä seuraasi reppuretkikuntaan? Voiko lopettaa, olla olematta.
Vain kaksi puolta elämää. Haluan mustavalkoisuuteen  ne viisikymmentä harmaan sävyä.
.
Olen pahoillani tästä itkuvirrestä. 
Seitsemän ja reilu puoli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti