Tänään näin pellon joka tuntui kääriytyneen harmaaseen utuun. Tänään näin ketun, ajatus oli että se oli vain punainen katti, mutta kettu se oli. Tänään näin kesän.
Ja olin onnellinen. Onnellisuutta tuntui höyrystyvän tiestä, pauhaavan kajareista ja satavan auringosta.
Ja ajattelin kaiken sen onnellisuuden keskellä, että haluan kuolla kesällä. Kuolemaä ei pitäisi ajatella, eikä ainakaan sanoa ajatelleensa. Sama kun sytyttäisi tulitikun heinäladossa, kipinä niin kaikki palaa. Pian huolestunut puolituttu ryntää vaikka savupiipusta sisään hakemaan, tai joku psykologi kaappaa kotimatkalla. Eihän terveet nuoret nyt kuolemaa ajatella voi.
En halua kuolla kesällä 2015, kesä 2100 kuulostaisi jo inhimillisemmältä. Toivon, että viimeinen asia jonka rakkaiden lisäksi näen on iltarusko.
Minä niin pidän kesästä, siinä kun voisi elää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti