Kohtasin vieraan tuttavan teellä.
Listasin syitä olla.
Pelkäsin kuvaamaani synkkyyttä, sekä elämän mahtipontisuutta.
Kuulin, että puheistani pidetään, että minua on siunattu.
Uuvuin itseeni ja ihmisiin ympärillänl.
Hymyilin posket kipeiksi.
Palellutin korvani.
Surin koulua ja arkea.
Ja aina välillä lopetin
Ja unohdin. Sitten taas jaksoin ikuista kiertoani.
-
Hullu tarve tallentaa asioita, mutta en osaa sanoa mikä huutaa tarvetta tulla muistetuksi ja en osaa yhtään enää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti