Tältä näyttää minä,
onnettoman onnellinen,
varma ja hukassa,
viisautta vailla peloissa,
ajatusta etsimässä.
Se olen mä kolmessa kuvassa.
.
Ostin kivat kalsarit, leikkasin otsatukkaa ja en tiedä onko se sittenkin liian lyhyt. tykkään siitä.
Oon ihan höpö. Pelkään, että kaikki muuttuu. Pelkään että kaikki pysyy tälläsenä.
Ajattelin, että työ missä saisin tehä mitä vaan vois olla parasta. Matkustella, puhua ja tutustua muihin. Ja jos siitä maksettas, harmi vaan ettei kukaan maksa tyhmyydestä.
Vihaan sitä että pitää tehdä töitä jos haluaa elää. Ja jos haluun elää niinkun haluun, en voi tehä töitä. Ei tuu ikinä sellasta aikaa, että ei tarviis miettii yhtään pitemmälle, että vois ottaa vaan menolipun jonnekkin, ja kattoa minne päätyis.
Kun pitää käydä koulussa. Ja töissä. Ja eläkelläisenä on sitte nii raato että joutuu varoo ettei saa sydämen pysähystä kassajonossa.
Vihaan sitä.
Se, että on loma on rakkautta. Harmi vaan, et tiiän miten tää päättyy.
Ajattelin alkaa taivaan linnuks.
Pohdiskella liian suuria, niin että tulee tähtien kattomis kipua, pettyä teestä joka ei kuitenkaa oo huonoa, ja odottaa sitä kun osaa lakata odottamasta.
Näitä asioita mietin just nyt. tajunnan virtaa tiiättekö.
tässä olen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti