Muista kiittää

Muistaisimpa olla kiitollinen kaikesta tästä mitä en ansaitse. Joskus sitä turtuu, ja ajattelee yksinkertaisesti olevansa oikeutettu kaikkeen siihen mitä omaa. Todellisuudessa saisin olla kiittämässä Luojaani jokaisessa käänteessä tästä kaikesta. Askellukseni ja olemiseni pitäisi olla nöyrä maailman edessä.
Haluan muistaa, kuinka etuoikeutettua on se, että yksi upeimmista tapaamistani ihmisistä tykkää siitä, että olen olemassa. Ihan ultimaattisen absurdia! On maailman upeinta, kun tuntuu, ettei voi päästä tarpeeksi lähelle toista. Vaikka kuinka kovaa kietoisimme raajamme toisiimme, olisi
välillämme liikaa tilaa. Ihmeellistä, että on joku jonka lähellä haluaa olla niin kovasti.
Olen etuoikeutettu, kun ympärilläni on kaunissieluisia (ja -kasvoisia toki!) ystäviä, ja kun koko porukalla tuntuu menevän niin tajuttoman hyvin.
Outoa, että musta saa jotain tälläistä irti maanantaina ennen kello kahdeksaa.

lista

Kaikki tässä elämässä just nyt.
Ahdistaa.
Ahdistaa koulu
kaverit
ihmiset
poika
keskiviikkotorstaiperjantaijakaikkipäivät
ahidistaa tilin saldo ja Wanhat
ahdistaa tulevaisuus ja unelmat
ahdistaa hukkunut passi
ahdistaa perhe ja se miten ollaan
ahdistaa olla
ahdistaa vatsa ja naama ja kroppa
uskonto ja maailmankuva
liian pitkä valitusvirsi ja tulevan kuukauden pimeys
ahdistaa tää mun paikka tässä systeemissä
materia ja sen tarve
kuvien epäonnistuminen
liian suuret linjat
hiukset ja kulmakarvat
hartiakipu ja sydänsurut
päihteet
se että kerron liikaa? liian vähän? kelle?
puolitutut
tähtitaivas ja lumisade
kylmyys
tuntematon
tutut jutut
maailman tilanne
se etten tiiä mihin kykenen ja mikä on järkevää
ruoka ja syöminen
aika
ajattomuus
sotku ja järjestys
riittämättömyys hyväksyntä ja sen tarve
riippuvuus
ulkomaat ja kaukokaipuu
se että kesään on vuosi
työt
työttömyys
eksyminen
kartalla oleminen
viestit ja viestittömyys

joohan

Aina kaikki tuntuu koskevan lempipoikaa. Tänään oli kurja päivä ja sovittiin törmäävämme, mua pelotti ihan hullusti, että purhaisin pahan oloni siihen. Jotenkin sit kun pääskin lähelle niin kaikki oli hyvin.
Lähettiin seiskalta kotiin, ja musta oli vaan hirveen söpöä et meillä oli sellanen heippapusu. Tänään jotenkin tuntu, että se on ihan tosissaan tän jutun kanssa.
Koputan puuta et tää lempeys elämän suhteen jatkuis.

joskus

Se on kai ihan tavallista nuoren tytön elämää. Se et ajattelee tosi paljon ja muka ihan hirveen suuria ja tärkeitä asioita.
Aina välillä haluisin kertoa mun ajatukset sulle, sä ehkä hämmentyisit ja nauraisit ja olist sitä mieltä et oon ihan hassu. Sit sanoisit, että just ton takia me ollaan näin,  et oon aika hauska ku analysoin liikaa. Voisin keksiä monta kivaa tapaa tulla vaiennetuksi.
Halusin kertoa millasena sut nään ja miks mua pelottaa tällänen. Mitä jos oon ajatellu kaiken ihan väärin? Mitä jos oikeestaan et ees ajattele mua?
Mua pelottaa kertoa koska sit pelkään sun pelästyvän.
Ei näiden juttujen pitäisi mennä näin.
Mut ku me ollaan nyt niin hyvä.
Enkä jaksa kirjottaa.
Puhun joskus