Tänään on maailma ollut pienenpienenpieni kupillinen teetä. Ja mä en oo tänään ees juonu teetä, aika tyhmää kai.
Mua ei kiinnostais olla selkeä. Oon myöhässä löytäny Kuningasidean, ja no ei valittamista.
Tänään oli ehkä kakskyt astetta lämmin. Ja oikeesti hyvä sää. Bussi ei tullu, se ois vieny meijät johonkin toiseen kaupunkiin täällä. Mentiin sitten rannalle, sieltä tänne kämpille ja täältä vielä Nizzaan kattomaan iltavaloja. Vähän niinkun tähtitaivas maan päällä. Ainakin bussissa tuntu sille.
Ehkä oon aika onnellinen nyt. Asiat ahistaa mua, tavallaan. Toisaalta mulla on niin paljon syytä hymyillä. Oon täällä. Nään koko ajan kauniita asioita. Kotona oottaa elämä.
Sanon, että väsyttää mutta ei nukuta. Ois kivaa tehä jotain siitiä. Jos uskaltaisin niin ehkä kävelisin rantaan kattomaan laskeutuvia lentokoneita. Mutta eihän se yksin oo kivaa. Ja kanssaeläjiä nukuttaa. Ja se on kaukana. Niin paljon huonoja syitä olla seinien ympäröimä. Ja siellä on pimeetä. en tykkää pimeestä jos se on vieraassa.
Yö voi olla maaginen tai pelottava, riippuen siitä missä seurassa on. tuo oli muumeista, ja se on totta totisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti