On varmaan väärin olla täällä nyt. Istua asunnolla koneella, kirjottaa teille, vaikka koko ulkopuolinen maailma löydettävine uusine paikkoineen huutaakin mua nimeltä. On varmaan väärin kuunnella Haloo Helsinkiä, sitä uutta albumia varmaa viiettä kertaa putkeen. Se ei saa kuitenkaa olla ongelma.
Tänään suuntana oli Nizza. Ihan se kaupunkikaupunki. Siellä oli kivaa, ja hyvä fiilis. Paljon ihanasti pukeutuneita ihmisiä, hassuja suihkulähteitä ja patsaita.
Mama kaiken organisoinu matkaihminen oli bongannu jostain kirjasta sellasen paikan missä pitäs olla joku hyvä kirppari, ja mahollisuus tehä löytöjä. Ja siellähä se oli numero kuustoista jollain kadulla oottamassa löytäjäänsä. Koko kauppa oli lattiasta kattoon täynnä merkkivaatteita. tyyliin kerran käytettyjä turkiksia kahella tonnilla ja chanelin jakkuja neljälläsadalla. Arvatkaa kerran lähtikö mitää messii? nope.
Yks kiva dalmatialaispaita kuumotti satasen hintoineen, mutta joo ei näin jälkeenkäänpäi kaduta yhtää että se on nyt siellä.
Bongailtii myös tollanen kenkäkauppa. Sovitin varmaa kolmet tollaset yllä olevat nahkakengät, pyysin myyjiä koluamaan varastoja oikeisiin kokoihin. Ja päädyin sit loppujenlopuks neljänsiin sovittamiini, vähän eri mallisiin lompsottimiin.
40 euroa, eikä kaduta yhtään koska aitoa nahkaa. koska täydellisyyden ruumiillistuma. Koska hymyä.
Niien kaveriks lähti tällänen mekko. Se oli mahollisesti yömekko, ja kyllä se sille näyttääki vähä. mutta se on rakas. Se on ihana.
Porukat on uimassa meressä. mä oon täällä. vieläkin. ei oo alusta mihinkään muuttunu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti