väsymoris

Aika huikee viikonloppu takana. Ja paljon univelkaa myös, mut kyl tää tästä.

En tiiä oonko täällä maininnu, mut oltii siis kattomassa Cheekkiä stadikalla. Oltiin istumapaikoilla, ja keikka oli aika mieletön. Vaikka en pahemmin kyseisestä laulajasta perustakkaan, niin oon silti aika ilonen, että menin sinne.

#puhelinkuvat

Perjantaina ois alkanut jatkis, mutta menin sinne lauantaina kolmen tunnin yöunilla. Herätettiin kaikki soittamalla musiikkia, ja porukka oli vähän hämmentyneenä ku meijän ääni kuulu radiosta.

Mellikassa oli ihanaa, niinku aina, ja aika meni taas tosi nopeesti.

Se univelka näkyy mun naamasta, todella miellyttävää.
Tää ois paljon vakuuttavampi jos nää kuvat ois muutaki kun isoja pikseleitä, mutta koska laiska ja ajatus on tärkein.

Vielä yksi yö

En tiedä mitä oon kirjottanu tänne viimeks. En muista ees millon se tapahtui. Tänään kuitenkin päätin tehdä tikusta asiaa ja kirjottaa tänne. Okeiokei ehkä vähä siks, että eräs stalkkerimoris mainitsi vahdanneensa mun blogia, en halua tuottaa pettymystä.

Tältä näytti yks yö. viimeviikolla se tais olla. Se oli yö kun sanoin virallisesti heihei kesän elämälle. 

Koulu alko viime viikolla. En tienny, että voisin kokea näin kamalaa ahdistusta. Kuitenkin uskon, että asiat järjestyy. Perjantai koittaa aina, ei kesän ihmiset unoha. Ja keskiöiset kummalliset keskustelut voi tehdä elämästä hienoa. Luulen, että selviän.